Miksi sinunkin tulisi muistaa aivolepo?

“Lihakset tarvitsevat palautuakseen lepoa – niin myös aivot. Vaikka mieli on valtavan muovautumiskykyinen ja se pystyy ottamaan vastaan todella kovaa ja pitkäänkin kestävää stressiä pysyen silti toimintakykyisenä, on meillä kaikilla oma aivojen ”anaerobinen” piste, jossa väsyminen ja sitä kautta virhelyönnit alkavat selvästi lisääntymään.”

Kiire, kiire, kiire… Aikataulut painaa päälle. Asioita alkaa unohtumaan, tulee tuplabuukkauksia ja käämit palaa herkemmin. Kun puoliso kysyy illalla miten päivä on mennyt, niin pää lyö tyhjää – täydellinen blackout. Kuulostaako tutulta? Kovalevy on täyttynyt ja aivot huutaa LOMAA!

Tunnen piston sydämessäni tässä kohtaa. Oon painanut härkäpäisen kovaa viimeiset kaksi vuotta. Kohdannut uusia ihmisiä lähes päivittäin pyrkien olemaan aina parhaimmillani ja tehnyt työtä, joka vaatii aivoilta todella paljon muistitilaa. Viime aikoina mulle on sattunut muutamia normaalista poikkeavia unohduksia. Yksi pommiin nukkuminen ihan vain sen takia, etten muistanut illalla laittaa herätyskelloa soimaan ja yksinkertaisesti illalla kotona olen ollut paikalla, mutta en läsnä. Mun on pitänyt palauttaa mieleen PT-aikojen itsestäänselvyyksiä palautumisesta ja hyvän suorituskyvyn ylläpidosta. Ajoittainen aivolepo on luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn A ja O. Koska kovaa tulosta tekevän asuntomyyjän täytyy jatkuvasti olla luova, on mun nyt selvästi muistuttetava itseäni aivolevosta. Onko siellä kohtalotovereita?

On helposti ymmärrettävää, että esimerkiksi ojentajalihasta ei voi harjoitella joka päivä, vaan sen täytyy antaa välillä palautua, jotta se on kohta entistä kovemmassa vireessä. Tutkimusten mukaan – kuten harjoittelu kehittää lihasta, parantaa se myös aivojen kapasiteettia. Sama pätee toiseen suuntaan. Lihakset tarvitsevat palautuakseen lepoa – niin myös aivot. Vaikka mieli on valtavan muovautumiskykyinen ja se pystyy ottamaan vastaan todella kovaa ja pitkäänkin kestävää stressiä pysyen silti toimintakykyisenä, on meillä kaikilla oma aivojen ”anaerobinen” piste, jossa väsyminen ja sitä kautta virhelyönnit alkavat selvästi lisääntymään.

Mestarit lepäävät – ja jaksavat jatkaa epäonnistumisista eteenpäin

Helsingin yliopiston oppimistutkimuksen professori Kari Hakkaraisen mukaan: “Kovia tekijöitä tulee niistä, jotka investoivat vapautuvan aivokapasiteettinsa aina uuden oppimiseen ja uusien vaikeuksien voittamiseen sekä niistä, jotka haluavat jatkuvasti työskennellä oman osaamisensa ylärajoilla.” Kun työskentelee jatkuvasti oman osaamisensa ylärajoilla, on kalenterin rytmittäminen ja riittävä aivolepo vieläkin tärkeämmässä asemassa. Levännyt mieli jaksaa jatkaa epäonnistumisista huolimatta eteenpäin ja muistissa on tilaa jatkuvasti uudelle tiedolle. Kari Hakkaraisen mukaan huippuosaajaksi tähdätessä, korkeaa ÄÖ:ta selvästi tärkeämmässä asemassa on intohimoinen harjoittelu viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Tämä on rohkaisevaa, sillä itse olin lukiossa noin kasin oppilas. On myös hyvä muistaa, että lyhyetkin lepohetket auttavat – kunhan se on aidosti lepoa.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan myös huippuosaajaan ja mielenkykyjen mestariin Reidar Waseniukseen. Mies on ilmeisesti Suomen ainut Personal Brainer ja pitää yrityksille luentoja muun muassa keskittymiskyyn parantamisesta, motivoitumisesta sekä luovuuden kehittämisestä. Reidar on myös tunnettu aivobic-ohjaajana ja olen saanut itsekin kunnian olla hänen tunnillaan. Harjoitukset todella toimivat – ne vain täytyy muistaa ottaa säännölliseksi osaksi omaa arkea.

Kerro mulle: miten sä huolehdit omasta aivolevosta? Laitetaan hyvät vinkit jakoon!

Rentouttavaa viikonloppua,

Ville

Vastaa